-
Notifications
You must be signed in to change notification settings - Fork 1
/
Copy pathkonduktanssi-sahkoteho-napa-solmu-maa.tex
156 lines (142 loc) · 3.64 KB
/
konduktanssi-sahkoteho-napa-solmu-maa.tex
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
\frame{
\frametitle{Konduktanssi}
\begin{itemize}
\item Resistanssilla tarkoitetaan kappaleen kykyä vastustaa sähkövirran kulkua.
\item Resistanssin käänteislukua kutsutaan konduktanssiksi. Konduktanssin
tunnus on $G$ ja yksikkö Siemens (S).
\item Konduktanssi kertoo kappaleen kyvystä johtaa sähköä.
\item Esimerkiksi jos $R=10 \ohm$ niin $G=0,1\Siemens$.
\end{itemize}
\begin{center}
$G=\frac{1}{R} \qquad U=RI \Leftrightarrow GU=I$
\begin{picture}(50,50)(0,0)
\hz{0,0}{G=\frac{1}{R}}
\ru{0,10}{U}
\ri{5,0}{I}
\hln{50,0}{15}
\hln{-15,0}{15}
\end{picture}
\end{center}
}
\frame {
\frametitle{Sähköteho}
\begin{itemize}
\item Teho tarkoittaa tehtyä työtä aikayksikköä kohti.
\item Tehon tunnus on $P$ ja yksikkö watti (W).
\item Elementin kuluttama teho on $P=UI$\begin{picture}(50,10)(-30,-5) \hz{0,0}{} \ri{8,0}{I} \ru{0,10}{U} \end{picture}
\item Jos kaava antaa positiivisen tehon, elementti kuluttaa tehoa. Jos kaava antaa negatiivisen tehon,
elementti luovuttaa tehoa.
\end{itemize}
}
\frame{
\frametitle{Sähköteho}
\begin{block}{Energia ei häviä piirissä}
Piirielementtien kuluttama teho = piirielementtien luovuttama teho.
\end{block}
\begin{center}
\begin{picture}(200,50)(0,0)
\vst{0,0}{E}
\vz{100,0}{R}
\hln{0,0}{100}
\hln{0,50}{100}
\ui{0,45}{I}
\di{100,42}{I}
\txt{200,50}{I=\frac{U}{R}}
\txt{200,25}{P_R=UI=U\frac{U}{R}=\frac{U^2}{R}}
\txt{200,0}{P_E=U\cdot(-I)=U\frac{-U}{R}=-\frac{U^2}{R}}
\end{picture}
\end{center}
Kuvassa vastus kuluttaa yhtä paljon tehoa kuin jännitelähde luovuttaa.
}
\frame{
\frametitle{Napa ja portti}
\begin{itemize}
\item Piirissä olevaa johdon liitäntäkohtaa nimitetään {\bf navaksi} tai nastaksi.
\item Kaksi napaa muodostavat {\bf portin} eli napaparin.
\item Helpoin esimerkki: auton akku, jolla sisäistä resistanssia.
\end{itemize}
\begin{center}
\begin{picture}(100,50)(0,0)
\vst{0,0}{E}
\hz{0,50}{R_{\rm S}}
\hln{0,0}{50}
\out{50,0}
\out{50,50}
\end{picture}
\end{center}
}
\frame{
\frametitle{Solmu}
\begin{itemize}
\item {\bf Solmulla} tarkoitetaan virtapiirin aluetta, jonka sisällä on sama potentiaali.
\item Palikkamenetelmä: laske kynä johonkin kohtaan johdinta. Ala värittää johdinta,
ja aina kun tulee vastaan komponentti, käänny takaisin. Väritetty alue on yksi solmu.
\item Montako solmua on kuvan piirissä?
\end{itemize}
\begin{center}
\begin{picture}(150,50)(0,0)
\vst{0,0}{E}
\hz{0,50}{R_1}
\hz{50,50}{R_3}
\hz{100,50}{R_5}
\vz{50,0}{R_2}
\vz{100,0}{R_4}
\vz{150,0}{R_6}
\hln{0,0}{150}
\ri{8,50}{I}
\end{picture}
%$R_1=R_2=R_3=R_4=R_5=R_6=1\ohm\qquad E=9\V$
\end{center}
}
\frame{
\frametitle{Maa}
\begin{itemize}
\item Yksi solmuista voidaan {\bf nimetä} maasolmuksi.
\item Maasolmu-merkinnän käyttö säästää piirtämisvaivaa.
\item Auton akun miinusnapa on kytketty auton runkoon; näin muodostuu
suuri maasolmu.
\item Sanonta "tämän solmun jännite on 12 volttia"\ tarkoittaa, että sen
solmun {\bf ja maan} välinen jännite on 12 volttia.
\end{itemize}
\begin{center}
\begin{picture}(150,50)(0,0)
\vst{0,0}{E}
\hz{0,50}{R_1}
\hz{50,50}{R_3}
\hz{100,50}{R_5}
\vz{50,0}{R_2}
\vz{100,0}{R_4}
\vz{150,0}{R_6}
\hln{0,0}{150}
\ri{8,50}{I}
\hgp{0,0}
\cn{0,0}
\end{picture}
\end{center}
}
\frame{
\frametitle{Maa}
\begin{itemize}
\item Maasolmu voidaan kytkeä laitteen runkoon tai olla kytkemättä
(symboli ei siis tarkoita, että laite on "maadoitettu").
\item Edellisen kalvon piiri voidaan piirtää myös näin:
\end{itemize}
\begin{center}
\begin{picture}(150,50)(0,0)
\vst{0,0}{E}
\hz{0,50}{R_1}
\hz{50,50}{R_3}
\hz{100,50}{R_5}
\vz{50,0}{R_2}
\vz{100,0}{R_4}
\vz{150,0}{R_6}
%\hln{0,0}{150}
\ri{8,50}{I}
\hgp{0,0}
\hgp{50,0}
\hgp{100,0}
\hgp{150,0}
%\cn{0,0}
\end{picture}
\end{center}
}