-
Notifications
You must be signed in to change notification settings - Fork 1
/
Copy pathvaihtojannite-reaktanssi.tex
188 lines (163 loc) · 4.2 KB
/
vaihtojannite-reaktanssi.tex
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
166
167
168
169
170
171
172
173
174
175
176
177
178
179
180
181
182
183
184
185
186
187
\frame{
\frametitle{Sinimuotoinen vaihtojännite}
\begin{itemize}
\item Pistorasiasta saatava jännite on {\em sinimuotoista}.
\item Kaikki jaksolliset vaihtojännitteet voidaan esittää siniaaltojen summana
(Fourier'n teoreema).
\item Lineaarisessa piirissä sinimuotoinen heräte tuottaa sinimuotoisen vasteen.
\item Sinimuotoisilla signaaleilla laskeminen on helppoa.
\end{itemize}
}
\frame{
\frametitle{Sinimuotoinen jännite (tai virta)}
Sinimuotoinen jännite (tai virta) määritellään
\[
u(t)=\hat{u}\sin(2\pi f t+ \phi)
\]
Usein merkitään $\omega=2\pi f$, jolloin kaava lyhenee:
\[
u(t)=\hat{u}\sin(\omega t+ \phi)
\]
Suuretta $\omega$ kutsutaan {\em kulmataajuudeksi} ja sen yksikkö on $\frac{\rm rad}{\rm s}$. Kulma $\phi$ on {\em vaihekulma}.
Kerroin $\hat{u}$ (luetaan u-hattu) on jännitteen {\em amplitudi} eli huippuarvo. Huippuarvosta saadaan jännitteen {\em tehollisarvo} jakamalla
se luvulla $\sqrt{2}$.
}
\frame{
\frametitle{Kondensaattori ja sinimuotoinen jännite}
Yhtälöstä
\[
i=C\Du
\]
\begin{center}
\begin{picture}(50,50)(0,0)
\vst{-25,0}{u(t)=\hat{u}\sin(\omega t+ \phi)}
\vc{25,0}{C}
\di{25,40}{i}
%\du{40,0}{u}
\hln{-25,0}{50}
\hln{-25,50}{50}
\end{picture}
\end{center}
Virta on siis
\[
i=C\Du=C\omega\hat{u}\cos(\omega t+ \phi)=C\omega\hat{u}\sin(\omega t+ \phi+\frac{\pi}{2})
\]
Eli jännitteen ja virran suhde on $\frac{1}{C\omega}$, ja niiden välillä on 90 asteen ($\frac{\pi}{2}$
radiaanin) vaihe-ero. Virta on 90 astetta jännitettä edellä.
}
\frame{
\frametitle{Reaktanssin käsite}
Kondensaattorille
\[
i=C\Du
\]
\begin{center}
\begin{picture}(50,50)(0,0)
\vst{-25,0}{u(t)=\hat{u}\sin(\omega t+ \phi)}
\vc{25,0}{C}
\di{25,40}{i}
%\du{40,0}{u}
\hln{-25,0}{50}
\hln{-25,50}{50}
\end{picture}
\end{center}
\[
i(t)=C\Du=C\omega\hat{u}\cos(\omega t+ \phi)=C\omega\hat{u}\sin(\omega t+ \phi+\frac{\pi}{2})
\]
Jännitteen ja virran {\bf amplitudien} suhde on:
\[
X=\frac{\hat{u}}{C\omega \hat{u}}=\frac{1}{\omega C}
\]
Tätä jännitteen ja virran suhdetta $X$ kutsutaan {\bf reaktanssiksi}, aivan kuten jännitteen ja virran suhdetta
vastuksessa kutsutaan resistanssiksi.
}
\frame{
\frametitle{Kela ja sinimuotoinen jännite}
Yhtälöstä
\[
u=L\Di
\]
\begin{center}
\begin{picture}(50,50)(0,0)
\vj{-25,0}{i(t)=\hat{i}\sin(\omega t+ \phi)}
\vl{25,0}{L}
\di{25,40}{i}
\du{40,0}{u}
\hln{-25,0}{50}
\hln{-25,50}{50}
\end{picture}
\end{center}
Jännite on
\[
u=L\Di=L\omega\hat{i}\cos(\omega t+ \phi)=L\omega\hat{i}\sin(\omega t+ \phi+\frac{\pi}{2})
\]
Eli jännitteen ja virran suhde on ${L\omega}$, ja niiden välillä on 90 asteen ($\frac{\pi}{2}$
radiaanin) vaihe-ero. Virta on 90 astetta jännitettä jäljessä.
}
\frame{
\frametitle{Kelan reaktanssi}
Yhtälöstä
\[
u=L\Di
\]
\begin{center}
\begin{picture}(50,50)(0,0)
\vj{-25,0}{i(t)=\hat{i}\sin(\omega t+ \phi)}
\vl{25,0}{L}
\di{25,40}{i}
\du{40,0}{u}
\hln{-25,0}{50}
\hln{-25,50}{50}
\end{picture}
\end{center}
Jännite on
\[
u=L\Di=L\omega\hat{i}\cos(\omega t+ \phi)=L\omega\hat{i}\sin(\omega t+ \phi+\frac{\pi}{2})
\]
Jännitteen ja virran suhde eli kelan reaktanssi on:
\[
X=\frac{L\omega\hat{i}}{\hat{i}}=\omega L
\]
}
\frame{
\begin{block}{Esimerkki} % TODO: Ratkaisu puuttuu
Kuinka suuri on virran $I$ a) tehollisarvo b) huippuarvo ($\hat{i}$). Onko virta jännitettä edellä vai jäljessä,
ja kuinka paljon? Jännitelähteen taajuus on 50 Hz ja tehollisarvo 230 volttia.
\end{block}
\begin{center}
\begin{center}
\begin{picture}(50,50)(0,0)
\vst{-25,0}{E}
\vc{25,0}{C}
\di{25,40}{I}
%\du{40,0}{u}
\hln{-25,0}{50}
\hln{-25,50}{50}
\end{picture}
\end{center}
\[
C=1\uF
\]
\end{center}
}
\frame{
\frametitle{Esimerkki} % Arska 1 kotitehtävä 1 2009
\[
J=1\A\ (f=50\Hz)\quad L=1\,{\rm H} \quad C=100\uF
\]
\begin{center}
\begin{picture}(150,110)(0,0)
\vj{0,0}{J}
\vc{50,0}{C}
\vl{50,50}{L}
\hln{0,0}{50}
\hln{0,100}{50}
\vln{0,50}{50}
\du{70,0}{u_{\rm C}}
\du{70,50}{u_{\rm L}}
\end{picture}
\end{center}
Laske jännitteet $u_{\rm C}$ ja $u_{\rm L}$ ja ilmoita ne ajan funktiona muodossa $u=\hat{u}\sin(\omega t+\phi)$. Miksi näiden jännitteiden tehollisarvojen (tai huippuarvojen) summa
ei ole suoraan virtalähteen jännite?
\tiny $u_{\rm L}\approx 444\V\cdot\sin(2\pi 50\Hz\cdot t+90^\circ)$, $u_{\rm C}\approx 45\V\cdot\sin(2\pi 50\Hz\cdot t-90^\circ)$
}